KAMALAN IHANA

Mistäköhän tuokin tuli?
Noh, väliäkö sillä!
- Mulla on nimittäin aivan piru hyvä fiilis.
Vaikka en viime yönä juuri nukkunutkaan.
Tämän päiväinen jännitti niin kovasti :D

Tästä tulee nyt tälläinen pika postinki, mulla on nimittäin vain vaivaiset 10min aikaa kirjoittaa tämä.

Mitä tänään siis oikein tapahtui?
Olin ensimmäistä kertaa vuosiin - Lintsillä!
Tiedetään, ei kuulosta kovin jännittävältä.
Mutta...

Mä olen tunnettu huluttelija - ainakin niin kauan kun JALAT PYSYY MAASSA.
En ole oikein ikinä nauttinut huvipuistoissa käymisestä, koska mulla on jonkin asteinen korkeiden paikkojen kammo. Mikä pahinta, inhoan pää alas päin menoa, en pysty edes tekemään kuperkeikkoja.

Tänään, mä kuitenkin rohkaistuin hieman ja menin muutamaan, hiukan hurjempaan laitteeseen kuin yleensä. Uskokaa tai älkää, en ennen tätä päivää ollut käynyt edes puuvuoristo radassa.

Kaikista hurjimpiin en uskaltautunut rohkaisusta ja suostutteluista huolimatta, mutta kenties joku päivä?

Ja huomista odotan innolla..
Koulu alkaa jälleen!

Toivottavasti saan yöni nukuttua kuitenkin paremmin.
Dääm, kello on jo tasan! Aika laittaa kone kiinni.

 

Tuollaisen peilin tahdon kotiini!
Sen jälkeen, kukaan ei voisi enää haukkua minua läskiksi.

Ainiin, vielä eräs mainitsemisen arvoinen asia.
Tiedättekö, kuinka paljon v*tuttaa, kun joku hakkeroi facebook - tilisi?
Eikä siinä vielä kaikki - sen lisäksi, jakaa vielä pornovideoita minun nimissäni.
Onneksi sain pelastettuani tilini, tosin sekin oli työn ja tuskan takana.

MADAFAKIN DARRA

Otsikko antaakin jo vähän esimakua tulevasta. :D

Ette ikinä arvaa, missä olin eilen!
No, koulussa.

Kyllä, mä sain paikan järvenpään seurakuntaopistolta oppisopimus koulutuksessa.
Mikä parasta, paras kaverinikin tulee sinne!
Mulla ei ole koskaan ollut koulussa niin kivaa kuin eilen.

Tänään mun piti lähteä poikien kanssa messuille, mutta totesin, että nukun mielummin pitkään kuin lähden katsomaan elektroniikkaa.

Torstaina olin ratsastamassa - ilman satulaa.

Tiistai/keskiviikko meni pämppäämässä.
Meno oli kova ja darra sen mukainen. 
Mitään en kuitenkaan vaihtaisi pois.
Sain paljon lisää hauskoja muistoja.
- Ja voitteko kuvitella, en saanut edes mitään rangaistusta?
Olen kuulemma pitkään käyttäytynyt niin hyvin, että tämän kerran yö poissaoloni katsotaan läpi sormien.

Tätä fiilistä ei voi edes sanoin kuvailla, olen vain niiin onnellinen.

Kaikki asiat tuntuvat menevän juuri niinkuin pitääkin.

Tässä kuussa mennään vielä käymään lintsilläkin, kunhan saan palkan äitini tililtä.
Mikä voisi enää mennä pieleen?

Maanantaina kotiin, keskiviikkona 12 päivä alkaa koulu ihan toden teolla.

Lyhyt, mutta ytimekäs postaus. :)
Siinäpä se, lisää kuulumisia tulee varmasti kunhan koulut alkavat.

ONNELA

Siitä onkin aikaa..

Kaksi viikkoa duunia takana ja viikon hevosleiri Seinäjoella.
Nyt olenkin Vantaalla hoitamassa äidin kaverin koiraa, kun he lähtivät Tallinnaan päiväristeilylle.
Mr.Flok on uros mopsi, todella suloinen tapaus!

Tuossa vieressä se röhkii ja katsoo tarkkaan mitä juttuja oikein kirjoitan :D
Enää mielessä pyörii yksi asia.

Mitä teen kesän jälkeen?

Koulupaikkaa ei ole.
Tai no, merkonomksi mut olisi otettu, mutta ei.
Se ei kiinnosta himpun vertaa, opo vain pakotti minut hakemaan sinne.
Kukaan ei ymmärrä. Miksen saa itse päättää mitä tulevaisuudellani teen?
Ärsyttää. Olisin niin kovasti halunnut hakea hevosalalle mutta koulupaikat ovat liian kaukana.
Laitoksen huonoja puolia. Kai minun täytyy odottaa, että olen täysi-ikäinen.
Puolitoista vuotta mene nopeasti!

Ei kuitenkaan puhuta enempää koulusta, vielä kun on kesää jäljellä.

Eilen toteutin erään haaveeni, kävin nimittäin lävistäjällä Helsingissä hakeamassa brigen.
Kerrankin kun oli rahaa.

Puolet palkastanikin menee laitoksen velkojen maksuun, huoh.
Sitten pitäisi vielä ostaa kamera, pelikone ja hankkia tatuointi.
Onneksi on äiti, jonka kanssa olemme jälleen hyvissä väleissä.

Hups, kirjoittaminen keskeytyi hetkeksi kun meillä oli hellä hetki :D
Nyt annoin sille herkkuluun, jotta saan tämän tehtyä.
Kohta täytyykin lenkille lähteä, poika ei ollut kuulemma aamukakkoja vielä tehnyt.

Olen juuri nyt niin onnellinen. Vaikka naamani on aivan kamalassa kunnossa.
Märkärupi iski nimittäin, vasta torstaina on ihotauti lääkärin aika.
Ja perjantaina kampaajalle. En vain tiedä mitä teen tälle reuhkalle.

Hmm, mitä vielä.
Niin siitä leiristä!
Oli aivan huippua, sydämeni varasti hoitohevoseni Letta.
Tamma ei ollut todellakaan mikään tyypillinen ratsastuskoulun polle, vaan hyvin herkkä.
Ikävä on kova. Jos rahaa olisi, ostaisin sen itselleni. Se nimittäin myydään, koska se ei sovi tunneille.
Viikon aikana opin hyvin paljon ja maanantaina kun kävin ratsastamassa pitkästä aikaa vuokraponini
se tuntui toooodella helpolta.

Olen niin innoissani, että mulla on tänään muutakin tekemistä kuin istua laitoksessa, ettei kirjoittaminen luonnistu. Tässä kuitenkin vähän kuulumisiani. En ole hävinnyt mihinkään, vaikka taukoa on ollutkin. Kuvia ei luonnollisestikkaan tällä vieraalla koneella ole, mutta pystyyhän niitä myöhemminkin lisäillä. Facebookista sain kylläkin napattua yhden, kansikuvani.

Tämä tässä on Letta.
Muilla hevosilla en ratsastanutkaan ja olin myös ainoa, joka tällä tammalla ratsasti.