ONNELA

Siitä onkin aikaa..

Kaksi viikkoa duunia takana ja viikon hevosleiri Seinäjoella.
Nyt olenkin Vantaalla hoitamassa äidin kaverin koiraa, kun he lähtivät Tallinnaan päiväristeilylle.
Mr.Flok on uros mopsi, todella suloinen tapaus!

Tuossa vieressä se röhkii ja katsoo tarkkaan mitä juttuja oikein kirjoitan :D
Enää mielessä pyörii yksi asia.

Mitä teen kesän jälkeen?

Koulupaikkaa ei ole.
Tai no, merkonomksi mut olisi otettu, mutta ei.
Se ei kiinnosta himpun vertaa, opo vain pakotti minut hakemaan sinne.
Kukaan ei ymmärrä. Miksen saa itse päättää mitä tulevaisuudellani teen?
Ärsyttää. Olisin niin kovasti halunnut hakea hevosalalle mutta koulupaikat ovat liian kaukana.
Laitoksen huonoja puolia. Kai minun täytyy odottaa, että olen täysi-ikäinen.
Puolitoista vuotta mene nopeasti!

Ei kuitenkaan puhuta enempää koulusta, vielä kun on kesää jäljellä.

Eilen toteutin erään haaveeni, kävin nimittäin lävistäjällä Helsingissä hakeamassa brigen.
Kerrankin kun oli rahaa.

Puolet palkastanikin menee laitoksen velkojen maksuun, huoh.
Sitten pitäisi vielä ostaa kamera, pelikone ja hankkia tatuointi.
Onneksi on äiti, jonka kanssa olemme jälleen hyvissä väleissä.

Hups, kirjoittaminen keskeytyi hetkeksi kun meillä oli hellä hetki :D
Nyt annoin sille herkkuluun, jotta saan tämän tehtyä.
Kohta täytyykin lenkille lähteä, poika ei ollut kuulemma aamukakkoja vielä tehnyt.

Olen juuri nyt niin onnellinen. Vaikka naamani on aivan kamalassa kunnossa.
Märkärupi iski nimittäin, vasta torstaina on ihotauti lääkärin aika.
Ja perjantaina kampaajalle. En vain tiedä mitä teen tälle reuhkalle.

Hmm, mitä vielä.
Niin siitä leiristä!
Oli aivan huippua, sydämeni varasti hoitohevoseni Letta.
Tamma ei ollut todellakaan mikään tyypillinen ratsastuskoulun polle, vaan hyvin herkkä.
Ikävä on kova. Jos rahaa olisi, ostaisin sen itselleni. Se nimittäin myydään, koska se ei sovi tunneille.
Viikon aikana opin hyvin paljon ja maanantaina kun kävin ratsastamassa pitkästä aikaa vuokraponini
se tuntui toooodella helpolta.

Olen niin innoissani, että mulla on tänään muutakin tekemistä kuin istua laitoksessa, ettei kirjoittaminen luonnistu. Tässä kuitenkin vähän kuulumisiani. En ole hävinnyt mihinkään, vaikka taukoa on ollutkin. Kuvia ei luonnollisestikkaan tällä vieraalla koneella ole, mutta pystyyhän niitä myöhemminkin lisäillä. Facebookista sain kylläkin napattua yhden, kansikuvani.

Tämä tässä on Letta.
Muilla hevosilla en ratsastanutkaan ja olin myös ainoa, joka tällä tammalla ratsasti.