MOOTTORITIE TAIVAASEEN

Askel hiljenee – seisahtuu,
liekki hiipuu – sammuu.

Lepää rauhassa rakas mummi ♥

Palasimme tänään Santalahdesta, mutta jostain syystä teksti ei nyt luista.
Siksi tästä tuleekin tällä kertaa kuvapainotteinen postaus.

Lukijat putoavat matkasta, samaa tahtia kuin lehmän häntä laskee.
Onneksi, en tee tätä kuitenkaan heidän takiaan - vain itseni takia.

Koti ikävä painaa...
Onneksi lähdenkin jo huomenna.

Saavuimme Kotkaan maanantaina.
Lähtö oli jo kymmeneltä aamulla ja matka kesti muutaman tunnin.

Paikka oli vähintäänkin yhtä hieno, kuin olin kuvitellut ja kuvista päätellyt.
Ei kuin kamera käteen ja kuvaamaan!

 Kävin jopa uimassa, heittämässä talviturkkini mereen!
Oli muuten kylmää vettä..

Sää oli pääasiassa todella hieno, vaikkakin tuuli oli meren ääressä kovempi.
Aurinko paistoi, taivas oli sininen ja täynnä valkoisia pilven hattaroita.

 Luontopoluille en ennättänyt, mutta jälkeenpäin sainkin kuulla, että ne olivat olleet pettymys.
En siis menettänyt mitään.

Löytyyhän tuosta läheltäkin tavallista metsämaisemaa, jos kuvaamaan haluaa.

Ensimmäistä kertaa kuvasin lintuja.

Sieltä löytyikin monenlaista siivekästä.
Lokkeja, hanhiperhe ja joutsenia - joista viimeisimmistä en valitettavasti saanut kuvia.

Jossain vaiheessa taivas repesi ja kasteli maan.
Sade kesti kuitenkin vain hetken.


Kauempana kuulimme vaimeaa jyrähtelyä.
Ukkonen ei kuitenkaan päättänyt yllättää meitä "turisteja".

Reissu lähensi meitä kummasti.

Kaikki neljä tyttöä - jotka vielä joskus riitelivät, nukkuivat samalla parvella ja nauroivat.
Valvoimme, katsoimme leffaa, saunoimme ja lilluimme poreammeessa.

Kävimme myös syömässä kahdessa ravintolassa.
Ensimmäinen oli hiukan pettymys, mutta toinen kyllä korvasi sen!

Jopa minä, nirso söin vatsani täyteen, aivan oikeassa ravintolassa.

- KKK-

Kiitos, kumarrus ja kommentti!